Tulkki mukana vai ei?

Haluan ensin kertoa vitsin hautajaisista. 

"Pappi kysyy kuurolta, sokealta ja pyörätuolissa istuvalta, mitä he haluavat ottaa mukaan hautaansa. Pyörätuoli istuva toteaa, että tämä pyörätuoli on hyvä ottaa mukaan. Sokea miettii hetken ja sanoo, että valkoinen keppi on tärkeää ottaa mukaan. Pappi kysyy kuurolta, mitä hän haluaa ottaa mukaan. Kuuro vastaa: tulkki!"

Voi olla, että tämä ei ole enää vitsi. En ole laskenut tarkkaan, miten paljon käytän tulkkausta. Olen varmaan aika aktiivinen käyttäjä, sillä on tullut aina tilattua joka viikko monta kertaa. Millaisissa tilaisuuksissa tarvitaan? Opiskelussa, työpaikan palavereissa ja myös erilaisissa asioimistilaisuuksissa, mutta harva ajattelee, että myös kotona tarvitaan.

 Miten niin kotona? Aika moni ajattelee, ettei tarvita tulkkausta omissa perhejuhlissa. Näin vanhempani ovat ajatelleet, mutta harva kuuleva ymmärtää, miltä tuntuu olla ulkopuolinen omassa perheessä. Olen pienestä pitäen joutunut kysymään: "Mitä?" ja saanut vastauksesi esimerkiksi: "Työasioita vaan", "Kerron myöhemmin" tai "Ei mitään tärkeää". Olen joskus nauranut mukana ymmärtämättä, mille asioille nauretaan. Tämä on ollut hyvin ärsyttävää. Moni sukulainen ei osaa viittoa, vaikka heillä olisi ollut hyvät mahdollisuudet oppia viittomaan. Vain pari tätiä äidin puolelta osaa viittoa. Serkut eivät ole oppineet viittomaan. Roikuin aina leikeissä mukana ja yritin lukea huulilta ja puhua siansaksaa, josta kukaan ei ymmärtänyt.

Koti on sen verran pyhä alue, johon ns.vierailla ei ole asiaa. Kun perustin perheen, aloin tilata aina tulkkausta perhejuhliin. Äitini ei aina hyväksynyt tulkkausta, vaikka se on ihan kaikkien etu. Olen ehdottanut tulkkitilausta kotiin joulun viettoon, mutta vastauksena oli kauhistunut ilme. Jouluihmisenä olen samaan aikaan ahdistunut ja iloinen. Joulun pitäisi olla iloinen tapahtuma, mutta ei aina olekaan. Joulupöydässä siskoni tai avomieheni kertoo joskus tiiviisti, mitä pöydässä puhutaan. Joulumieli joskus häviää siinä pöydässä, mutta palaa kun joulupukki tulee viihdyttämään lapsia. Joulusuklaa lohduttaa pahaa mieltäni.

Olen aina luullut olevani ulkopuolinen ja ahdistunut, mutta asia ei ole niin. Tilasin tulkkausta siskon häihin, jossa yksi serkuistani kertoi, miten on ollut vaikeaa lapsena minun kanssani. Tajusin, että en ollut ainoa, joka on kärsinyt asiasta. Onneksi nykyään on aika helppoa tilata tulkkausta mitä erilaisimpiin juttuihin. Tilasin kerran kotiini kahdeksi viikoksi joka aamu seitsemältä, jotta tietäisin miksi kuulevat lapseni riitelevät suomen kielellä. Jo toisella viikolla toinen lapsistani sanoi :" Ei kai huomenna tule taas.."  Kuurona äitinä on ollut aika vaikeaa olla vanhempi. Vanhemmuus on ollut aika vaikeaa. Pitäisikö olla aina tulkkausta joka päivä omassa kodissani aamusta iltaan? Olen joskus miettinyt, pitäisikö olla joku tulkki aina mukana ruokapöydässä kun usein menee suomenkielelle, vaikka lapset ja avomies osaavat viittoa. Miten saisi lasten isää tai vanhempiani ymmärtämään, että voisimme viittoa ruokapöydässä? 

Ulkopuolisuuden tunteeseen ei voi milloinkaan tottua. En ole varmaan ainoa, joka kokee olevansa ulkopuolinen. Siksi tilaan tulkkausta erilaisiin tilaisuksiin. Sinä, joka olet tekemisessä kuurojen kanssa jollain tavalla. Pyydä kuuroa tilamaan tulkkausta, jos sinulla ei ole oikeus tilata. Voi olla, että moni kuuro ei ole vielä hoksannut, miten kannattaa tilata tulkkausta esimerkiksi perhejuhliin.

 

Vähemmistökieli vai ei?

Tuli uusia tietoja viittomakielen opetukseen liittyvistä asioista. Lyhyesti: suomalainen viittomakieli ja myös suomenruotsalainen viittomakieli ovat Suomessa vähemmistökielen asemassa kuten myös romani ja saame. Jyväskylän kaupunki voi maksaa opettajalle palkkaa, jos on vähintään kaksi (2) oppilasta. Kyllä on ihan selvä asia, että mitä enemmän oppilaita ryhmässä niin sitä parempi, mutta pallo on vanhemmilla. Pitää kyllä vielä selvittää eri käsitteistä: vähemmistökieli, äidinkieli ja kotikieli.

Jyväskylän alueella elää monta eri viittomakieltä: suomalainen, suomenruotsalainen, ruotsalainen, virolainen ja venäläinen .Jyväskylän kaupungin opetustoimen mukaan voidaan järjestää myös muiden viittomakielten opetusta, jos on oppilasta vähintään neljä (4). Muut viittomakielet eivät ole ns. vähemmistökielen asemassa. Näin opetustoimesta sanottiin. Meidän tulee tukea myös muita viittomakieliä kuin vain suomalaista tai suomenruotsalaista, joilla on vähemmistökielen asemassa.

Näistä asioista keskusteltiin perheillassa 8.4. Jyväskylän kuurojen yhdistyksellä. Lapsista näkee, miten hauskaa oli kokoontua yhteen. Ensin juotiin mehut ja syötiin vähän herkkuja. Tutustuttiin toisiimme. Yllättävän monta perhettä asuu Jyväskylän seudulla. Toivottavasti tulee jatkossa lisää tapaamisia. Vertaistukea tarvitaan aina, mutta tärkeintä on antaa lasten tavata toisiaan. Kuurojen vanhempien lapset tarvitsevat toisiaan ja nauraa puhutuilla tai viitotuilla kielillä. Lapset saivat nauttia esityksistä ja saada jäätelöä pingviiniltä ;)

Laskin, että Jyväskylän alueella asuu enemmän monikielisiä perheitä kuin kaksikielisiä perheitä. Lapsi voi puhua ja viittoa yhteensä 3-4 eri kieltä. Perheet tarvitsevat oikeasti tukea. Osaavatko neuvolat ja päiväkodit tukea monikielisiä perheitä? Ei kai enää pakoteta yksikielisyyteen?


p.s. Jyväskylässä on kesätapahtuma 10.-13.7. Mäki-Matin perhepuistossa tulee olemaan viittomakielisiä ohjelmia. Lisätietoa tullee lähiaikoina, mutta laita kalenteriisi :)